Työskentelin osastofarmasian parissa useita vuosia ja olin mukana kehittämässä osastofarmasiaa kliinisemmäksi. Sairaalassa työtehtäviini kuului esimerkiksi osastolle tulevien potilaiden lääkityslistan tarkastustyötä sekä kotiutuvan potilaan lääkeohjausta. Monikaan ei tiedä, että sairaalassa tai terveyskeskuksessa asioivan lääkitystiedot eivät aina olekaan aivan päivänselviä. Asiakas saattaa käyttää lääkettä eri tavalla ja eri annoksella kuin lääkäri on määrännyt tai asiakas on päättänyt lopettaa lääkkeen tai muuttaa lääkkeen annosta, kun lääke ei olekaan auttanut. Ei myöskään ole tavatonta, että potilaan lääkelistalla roikkuu lääke, joka onkin lääkärin ohjeen mukaan lopetettu. Myöskään eri potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään ja kanta-teksteissäkin voi olla viivettä. Vastaanottokäyntien yhteydessä lääkityksen tarkastaminen olisi aina tärkeää, mutta toisinaan työ jää tekemättä tai se tehdään vain osittain. Lääkelistalla olisi hyvä olla myös asiakkaan käyttämät vitamiinit ja itsehoitovalmisteet, jolloin mahdolliset yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa olisi helpompi huomioida.

Lääkelistaan ja kokonaislääkitykseen tärkein avain on keskustelu asiakkaan kanssa! Usein vastaanottoaika on lyhyt, joten asiakkaita voisi hyvin motivoida tekemään ajantasaisen lääkelistan jo valmiiksi. Tässä kohdassa apteekissa työskentelevät farmasistit voivat olla suurena apuna. Ei ole lainkaan tavatonta, että päivittäisessä asiakastyössä käykin ilmi, että asiakkaalla on vaikeuksia lääkkeenottamisessa. Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi tabletin nielemiseen, puolittamiseen, ajankohtaan tai lääkkeen tehoon.

Työskentely osastolla opetti, että mikään ei ole itsestäänselvyys ja asiakastilanteet vaativat aina sopivaa pelisilmää. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Tässäpä haaste sinulle kollega, kysy seuraavalta asiakkaalta sopivan hetken tullen, mitä lääkkeitä käytätte säännöllisesti ja kuinka lääkkeiden otto sujuu. Myös lääkelistan olemassa oloa kannattaa kysellä.